Suurkylän kartano on yksityiskoti.


Varsinkin sen jälkeen kuin ritaripalveluksesta oli lakattu, omistivat kartanonherrat yhä enemmän huomiota maalais- oloille ja alkoivat yhä enemmän liittää talon- prikaistiloja kartanoihinsa.


Ruotsin valtakunnassa tätä ni- mitystä käytettiin määrättyihin tiloihin kuulu- vista tuomioistuimista, joissa näiden tilojen aa- telisilla omistajilla oli pitkälle menevä tuomio- valta alustalaistensa yli ja joissa tuomittiin sekä maanlain että kartano-oikeuden mukaan, vieläpä hengenasioissakin.

Hänen jälkeensä tuli tilan omista jaksi Niilo Grabbe, joka 1530 antoi sen huomen- 999 Linetti— Linja-arvioiminen 1000 lahjaksi toiselle puolisolleen Kristiina Knuutin- tytär Kurjelle, jolta kartano periytyi hänen po- jalleen (edellisestä avioliitosta) valtaneuvos Erik Arvidinpoika Stälarmille ja häneltä taas hänen pojalleen, historiastamme hyvin tunnetulle Arvid Stälarmille, joka 1600 menetti kaikki tiluksensa, saaden ne takaisin 1602, mutta menettäen ne jälleen 1605.

Vihdin Kuningas Vihaa Voileipiä

Mutta tästä vihoissaan Persian kuningas uhkasi aloittaa sodan Ateenaa vastaan, jonka vuoksi ateenalaisten täytyi suos- tua rauhaan ja sallia luopuneitten yhteiskuntien erota liitosta (355 e.

1615 hänen puolisonsa Märta Böllian toinen mies, Jaakko Abrahaminpoika Halfmäna, Katinalan ja Suontaan sukua, yai omistusoikeuden hänen tiloi- Leppakosken kartano.

1800-luvun puolivälissä Hovila sai kuuluisuutta kartanon tuntumassa sijainneen Piekkolan lähteen takia. Lähteen vettä oli jo vanhastaan pidetty terveellisenä elämänvetenä. Lähteelle tultiin pitkienkin matkojen takaa vaivoja hoitamaan. Vesi oli hyvin rautapitoista ja jonkun kerrottiin todella parantuneen vettä juotuaan. Kesäisin Piekkolan lähde oli suosittu seurustelupaikka, sen läheisyydessä oli kylpylaitos ja Betesdan kasino, jossa säätyläiset pitivät illanviettojaan. Ajan tapoihin kuului, että Sysmän vallasväki kävi talvisin tapaamassa ystäviään esim Loviisassa ja kesäisin näitä siteitä vahvistettiin kutsumalla loviisalaiset virkistäytymään Piekkolan lähteelle.
Etelä-Suomen Sanomat 29.9.1993

Historiaa
Hovilan kartanon historiassa törmätään tunnettuun Tandefelt-sukuun. Hovila kuului suvulle 1600-1700-luvuilla. Viimeinen Hovilan Tandefelt oli luutnantti Aadam Juhana Tandefelt, joka joutui sodassa saksalaisten vangiksi ja joutui lunnasrahat saadakseen antamaan kartanon serkulleen. Hän kuoli rutiköyhänä vuonna 1913. Hovilan seuraavaksi omistajaksi tuli Otto Wilhelm Magnus Wadenstjerna. Lähdeteoksissa häntä verrataan Onni Schildtiin – varatuomari Wadenstherna oli mm. aikanaan Sysmän kunnalliselämän keskeisimpiä vaikuttajia.
Hovilan päärakennuksen ensimmäiset osat ovat perimätiedon mukaan 1700-luvulta. Päärakennukseen johtavan kujan varrella on 1700-luvulta peräisin oleva vilja-aitta. Vilja-aitan kyljessä on tallessa taottu rengas, johon vieraat sitoivat hevosensa. Onni Schildt oli oli muuten kuuluisa siitä, että hän ei malttanut ajaa toisten hevosten perässä, kyytipojan oli parasta päästä toisten ohi tai senaattori saattoi hakea tuota pikaa toisen kuskin.


SinäTuubaPaska - Vihdin Kuningas Vihaa Voileipiä

Hovilan kartano (Antti ja Kristiina Korpinen)
Kun puhutaan Hovilan kartanosta, se yhdistetään yleensä senaattori Onni Schildtiin. Onni Schildtin nimi on jäänyt historiaan monella eri tavalla. Hän oli edistyksellinen maatalouden kehittäjä, senaattori, Sysmän Säästöpankin perustaja ja Itä-Hämeen ensimmäisen maanviljelysseuran alullepanija. Vanhemmiltaan nuori Onni Schildt sai perinnöksi vahvan siteen suomalaisuussaatteeseen; lääkäri Wolmar Styrbjörn Schildt tunnetaan henkilönä, joka on tuonut suomenkielen keskeiseen sanastoon eniten sanoja.
Onni Schildt opiskeli nuorena Ruotsissa ja Tanskassa maataloutta, keskittyen erityisesti karja-ja maitotalouteen. Tullessaan Sysmään hoitamaan sukunsa kartanoita, hän ryhtyi tarmokkaasti soveltamaan oppejaan käytännössä. Onni Schildtin mukana tuli seudulle ensimmäinen rauta-aura.
1860-luvulle Suomea koettelivat ankarat katovuodet ja silloin havaittiin yksipuolisen viljanviljelyn haavoittuvaisuus. Aiemmin välttämättömänä pahana pidettyä karjanhoitoa ryhdyttiin kehittämään ja etenkin voista tuli merkittävä kauppatavara.
Onni Schildt oli luonteeltaan edelläkävijä. Hänellä oli siuhen kaikki tarvittavat edellytykset. Kartanot takasivat taloudellisen pohjan ja hänellä oli uusinta tietoa ja paljon yhteyksiä. Schildt perusti myös meijeri-ja karjanhoitokoulun, joka toimi Hovilassa hänen kuolemaansa asti 1913. Tuolloin koulu siirrettiin Henrik Silenin isännöimään Nordenlundin kartanoon; siellä se toimi vuoteen 1934.

Veikkaus tekee peleihinsä merkittävän uudistuksen

Vuokko ja Erkki Virolainen ostivat Rannan kartanon päärakennuksen ympäristöineen vuoden 2002 alusta tarkoituksena viettää eläkepäiviä näissä ympyröissä. Vuokko palasi näin juurilleen ja Erkki hänelle rakkaaksi käyneelle seudulle, missä molemmat ovat yhdessä käyneet koulun luokkatovereina.
Sysmä tarjosi Erkille hyvät mahdollisuudet tärkeisiin harrastusmuotoihin kuten metsästykseen, kalastukseen, halkojenhakkuuseen ym. Erkki oli syntynyt Vuoksenrannassa Kannaksella ja tullut Sysmään viisivuotiaana. Yhdessä Vuokko ja Erkki kävivätkin Erkin kotitilalla Karjalassa ja Salmenkaidalla, jonne Vuokon isä hävisi muiden sysmäläismiesten mukana talvisodassa.
Varsinaisen elämäntehtävänsä Erkki Virolainen suoritti Turun yliopiston korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professorina ja yliopistollisen keskussairaalan ylilääkärinä sekä lääketieteellisen tiedekunnan dekaanina. Vuokko puolestaan pääsi eläkkelleVarsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksesta puutarhaopin lehtorin virasta.

Lotossa jäätiin ilman täysosumia – katso tästä oikea rivi

Vuokko Virolaisen isä, Heikki Viktor ( Streng vuoteen 1936 saakka) Suurkylä syntyi 19.1.1907, kuoli 21.2.1940
Hän kävi Kokemäen maatalousoppilaitoksen ja valmistui Kurkijoen (Kannaksella) maatalousopistosta maatalousteknikoksi. Vuokko Virolainen kertoo, että koko suku oli aktiivisesti kiinnostunut maataloudesta. He tekivät yhdessä maataloudellisia retkiä ja järjestivät näyttelyitä ja maatalouteen liittyviä kilpailuja. Suojeluskuntatoiminta oli myös hänen sydäntään lähellä. Heikki Viktor hoiti kartanoa isänsä ohella ja tarkoituksena oli jäädä isän jälkeen tilanomistajaksi. Sota muutti suunnitelmat. “Vaikka viimeiseen mieheen saakka taistellaan, mutta periksi ei anneta ryssälle” kirjoitti hän Vuokon äidille rintamalta keskenjääneessä viimeisessä kirjeessään. Vanhempien toiveet eivät täyttyneet, vaan hän kaatui talvisodassa 1940. Vuokko Virolainen jäi 8 kuukauden ikäisenä orvoksi ja hänen ainoaksi lapsekseen.