Today on the Russian side of border | Suursaaren kasino
Kun Kotkasta katselee merelle, kohoaa Suursaaren ylväs siluetti kaukana taivaanrannassa kiehtovana ja mystisenä. Ennen toista maailmansotaa Suursaari oli Suomen kunta, jossa asui enimmillään jopa 900 asukasta. Suursaaren itärannalla oli saaren kaksi kylää: Suurkylä ja Kiiskinkylä. Suursaarelaisten perinteiset elinkeinot olivat kalastus ja hylkeenpyynti. 1920-luvulla matkailu Suursaareen alkoi kasvaa voimakkaasti ja saareen perustettiin osuuskunta organisoimaan majoitusta, Kappelniemen hiekkarannalle rakennettiin uimakoppeja ja Suursaareen valmistui kasino, josta tuli hyvin suosittu turistien keskuudessa. Sitten koitti syksy 1939. Sodan uhka oli niin tuntuva, että koko saaren väestö evakuoitiin. Neuvostoliitto miehitti saaren joulukuussa 1939 ja toisen maailmansodan jälkeen Suursaari jäi Neuvostoliitolle ja sijaitsee rajavyöhykkeellä. Suursaarelle on järjestetty joitakin retkiä ja sen molemmat majakat ovat toiminnassa, mutta muuten vanhoista kalastajakylistä on jäljellä vain rauniot.
heidän jälkeläistensä tarinat elävät tänäkin päivänä kotkalaisissa vanhainkodeissa. Saarelle ei ollut suomalaisilla mitään asiaa neuvostoaikana. Nyky-Venäjän kaudella Suursaaressa on voinut vierailla. Matkustaminen on ollut kuitenkin erityisluvalla rajoitettua ja Suursaaren pohjoispää on pidetty edelleen suljettuna.
Vaikka Suursaari sijaitsee 40 kilometrin päässä Kotkan rannikolta, se näkyy hyvin jopa Kotkan keskustaan. Kymmenen kilometriä pitkä Suursaari on jylhän kallioinen ja sen korkeimmat huiput nousevat lähes kahdensadan metrin korkeuteen. Se kuului ennen sotia Suomelle. Talvisodan seurauksena saari luovutettiin Neuvostoliitolle ja sen 772 asukasta evakuoitiin Suomeen lähinnä Kymenlaakson alueelle.
Suursaaren eteläkärjessä on majakka.
Saksalainen ruhtinaan Moskovan suurlähettilään ja kirjailija matkusti laivalla, joka haaksirikkoutui Suursaaren luona marraskuussa 1635. Hän kirjoitti sen jälkeen runon, joka tihkui hirvitystä tästä kylmästä, pimeästä ja myrskyisestä saaresta sekä sen asukkaista, jotka elivät äärimmäisessä köyhyydessä.
Metson kuvista on koottu huikean hieno värivalokuvakirja . Kirjoittajakumppanikseen hän on valinnut muusikko-kirjailija Kauko Röyhkän. Kirjassa käydään läpi koko Suursaaren historia. Kalastajakylien idyllit, merenkulku, virolaisten kanssa käyty seprakauppa ja saaren ainutlaatuinen luonto kuvataan asianmukaisesti.
Suursaaren merkitys Venäjälle alkoi kasvaa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, kun maa alkoi järjestää puolustustaan uudestaan. Baltian maiden liittyminen Natoon kasvatti saaren merkitystä entisestään.
Enemmänkin kaunokirjailijana tunnettu Röyhkä kirjoittaa asiallisesti, vaikka Suursaaren pirtutrokarit, merirosvot ja kasinon huvielämä voisivat kirvoittaa irroittelevampaankin otteeseen. Asiatyyli sopii hienosti taitettuun valokuvakirjaan kuitenkin hyvin.
astu suljettuun Suursaareen ja kasinoon, jossa Suomen kerma juhli
Suursaari mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1435. Suursaaresta esitti ensimmäisenä vaatimuksia Ruotsin kruunu, ja siitä tuli osa kuningaskuntaa vuoteen 1721 asti. Saari oli aluksi alainen ulkosaari, joka kuului pitäjään. Varhaisimmat kirjalliset lähteet pysyvästä asutuksesta ovat 1400-luvulta, jolloin Suursaaren kalastajat selvittivät verojaan . 1600-luvulta on olemassa muutamia , joista selviää, että saarella on asunut vakituisesti muutamia satoja ihmisiä ja että he kaikki olivat . Kielitieteilijöiden mukaan saarella 1800-luvulla puhuttu murre viittaa siihen, että väestö oli lähtöisin Vehkalahden seudulta ja lähiympäristöstä.
Väinö Niilo Vähäkallion suunnittelema Suursaaren kasino ja ravintola
For me: Uiminen suursaarelaisessa järvessä.
Aivan kuin kukaan ei olisi ikinä perannut metsää..
Muisto jääkaudelta.
Huumoria eteläkärjen majakalla.
Suursaaren kasino nousee esillä aina Suursaaresta lukiessa
Suursaaren kalliohuiput ovat niin korkeita, että niiden on täytynyt näkyä pinnan yläpuolella vetäytymisen alkaessa noin 10 000 vuotta sitten. Ylimpänä sijaitsevat muinaiset rantatöyräät ovat 86 metrin korkeudella nykyisestä merenpinnasta. Varsinaisia muinaisjäännöksiä tunnetaan hyvin vähän. Kahden tai kolmen kiviröykkiön arvellaan olevan hautoja, ja Kumpelkalliossa on vaikuttava piirros. Ympäristön rikkaita ja hylkeenhoukuttelumaita ovat varmasti hyödyntäneet satunnaiset kävijät jo muinaisista ajoista, ja he ovat saattaneet yöpyä Haukkavuoren ympärillä olevissa pienehköissä luolissa. Asia jää vielä vahvistettavaksi tutkimuksissa. Osa rannoilla olevista kivikasoista saattaa olla varhaisia pyyntisuojia.
Suursaari, kasinon ravintolasali
Luovutetun Karjalan kokonaanluovutetuista 39 maalaiskunnasta neljä oli Suomenlahden saaria:Lavansaari, Seiskari, Suursaari ja Tytärsaari. Näillä saarillaoli vuoden 1939 alussa 2 937 asukasta.